Urheilun pikku jättiläinen, WSOY, Martti Jukola, 1947, osa 2/6 Kaksin- ja nelinpelin säännöt

1.4.2010

Mitä rajoitteita oli syöttämisessä 1940 luvulla?

PELISÄÄNNÖT.
Kaksinpeli.
Kenttä on suorakaide, jonka pituus on 23.774 m ja leveys 8.23 m. Sen jakaa kahteen yhtä suureen osaan poikittainen verkko, jota kannattavan köyden tai metallilangan päät kulkevat kahden 1.067 m korkean paalun yli. Paalujen on oltava 0.914 m (= mailan pituus + leveys). Verkon korkeus keskeltä on 0.914 m(= mailan pituus + leveys). Kaikki välimatkat mitataan rajaviivojen ulkoreunasta. Kentän ympäri on rautalankaverkko, etteivät pallot pääse häviämään ympäristöön.
Pelaajien on seistävä omalla puolellaan verkkoa. Pelaaja, joka lyö ensiksi palloa, on syöttäjä, ja syötön vastaanottaja on vastalyöjä.
Syötön ja puolten valinta ratkaistaan arvonnalla. Jos arvonnan voittaja valitsee oikeuden olla syöttäjänä tai vastalyöjänä, saa toinen pelaajista valita kenttäpuolen tai päinvastoin.
Syöttäjän on seistävä välittömästi ennen syötön alkua molemmin jaloin takarajan takana keskimerkin ja sivurajan ajateltujen jatkeiden välissä. Hän saa heittää pallon ylös ilmaan mihin suuntaan tahansa lyödäkseen sitä mailallaan. Syöttö on suoritettu heti, kun maila koskettaa palloon. Syöttäjän on oltava syöttöhetkeen asti muuttamatta asentoaan kävelemällä tai hyppäämällä, säilytettävä kosketus kenttään (ainakin toisella jalalla) ja pidettävä molemmat jalkansa takarajan takana. Syötöt suoritetaan vuorotellen keskimerkin oikealta ja vasemmalta puolelta, alkaen oikealta puolelta. Syöttöpallon on mentävä välittömästi verkon yli vinosti vastapäätä olevan syöttökentän sisälle, jonka jälkeen vastalyöjä saa lyödä sen takaisin. Syöttäjällä on kaksi syöttömahdollisuutta. Jos ensimmäinen on ”väärä”, saa hän syöttää toisen pallon. Pallon osuessa verkkoon, mutta syötön ollessa muuten oikein, saa syötön uusia. Syöttöä ei saa suorittaa, ennen kuin syötön vastaanottaja on ilmoittanut olevansa valmis.
Syöttöjärjestys ja puolen vaihto. Jokaisen pelin jälkeen vaihtuu syöttäjä, ja puolta vaihdetaan jokaisen parittoman pelin jälkeen.
Pisteet. Syöttäjä saa pisteen, jos vastalyöjä tekee virheen. Vastalyöjä saa pisteen, jos syöttäjä syöttää kahdesti perätysten väärin tai tekee ns. jalkavirheen.
Pelivirheet: 1) Pallo ei mene verkon yli, 2) koskettaa maata ennen lyöntiä useammin kuin kerran, 3) pallo lyödään kentän ulkopuolelle, 4) toinen pelaaja lyö palloa useammin kuin kerran toisen sitä välillä lyömättä 5) pelaaja koskettaa pallon ollessa pelissä verkkoa mailallaan, kädellään, vartalollaan jne.., 6) pelaaja lyö palloa enne kuin se on tullut verkon yli omalle puolelle, 7)pallo koskettaa pelaajaan (paitsi mailaan).
Rajapallo. Rajalle mennyt pallo katsotaan pudonneen tämän rajan rajoittamalle kentälle.
Vastalyönti on pätevä:
1. Jos pallo koskettaa verkkoa, sen osaa tai tarkistajaa kulkien näiden yli ja osuu kentän sisäpuolelle.
2. Jos syötetty tai takaisin lyöty pallo osuttuaan maahan oikean kentän sisäpuolella kimpoaakin takaisin verkon yli, ja lyöntivuorossa oleva pelaaja lyödessään sitä kurottautuu verkon yli silti koskettamatta verkkoa tai sen osaa.
3. Jos pallo on lyöty takaisin paalun ulkopuolelta joko korkeammalta tai matalammalta kuin verkon korkeus ja se osuu maahan oikealle kentälle.
4. Jos pelaajan maila lyönnin jälkeen menee verkon yli edellyttäen, että pallo oli kulkenut verkon yli omalle puolelle, ennen kuin sitä oli lyöty, ja että vastalyönti oli muuten oikein suoritettu.
Pisteiden laskeminen. Pelaajan voittaessa ensimmäisen pallon on peli 15-0 hänen hyväkseen, hänen voittaessaan toisen pallon on peli 30-0, hänen voittaessaan kolmannen pallon on peli 40-0 ja voittaessaan neljännen pallon hän voittaa pelin. Jos molemmilla pelaajilla on kolme voittopalloa kummallakin ja peli on siis tasan 40, sanotaan syöttäjän tai vastalyöjän hyväksi tullutta seuraavaa voittopalloa ”eduksi”. Jos sama pelaaja voittaa vielä seuraavankin pallon , voittaa hän koko pelin, mutta jos taas toinen pelaajista saa pallon, on peli uudelleen ”tasan”. Näin jatketaan, kunnes jompikumpi pelaajista saa hyväkseen 2 perättäistä palloa ”tasapelin” jälkeen, jolloin peli on ratkennut hänen hyväkseen.
Pelaaja, joka ensiksi voittaa kuusi peliä, voittaa erän. Jos molemmat pelaajat ovat päässeet viiteen voittopeliin, on peli tasan, ja se ratkeaa vasta sen jälkeen, kun jommallakummalla pelaajalla on kahden pelin johto (pitkä erä).
Lyhyt erä. Jonkin sarjan otteluista voidaan määrätä, että ne ratkaistaan lyhyillä erillä, ts. ne voidaan voittaa tuloksella 6-5. Silloinkin, kun on määrätty niin meneteltäväksi, on ratkaiseva erä aina kuitenkin pitkä.
Ottelun voittaa pelaaja, joka ensiksi on voittanut joko 3 tai 2 erää (3:n tai 2:n voittoerän ottelu). Naisten pelissä käytetään aina kahden voittoerän ottelua.
Nelinpeli.
Kentän leveys on 10.973m. Muut mitat samat kuin kaksinpelikentässä.
Syöttöjärjestys. Se pari, jolla on oikeus syöttää ensimmäisessä pelissä, saa määrätä, kumpi heistä syöttää ensin. Sama oikeus on vastaparilla toisen pelin suhteen. Ensimmäisessä pelissä syöttäneen pelaajan pari syöttää kolmannessa pelissä, toisessa pelissä syöttäneen pelaajan pari taas neljännessä pelissä jne. samassa järjestyksessä. Syöttöjärjestystä ei saa muuttaa saman erän kuluessa, mutta kyllä seuraavan erän alussa. Samoin eivät syötön vastaanottajat saa vaihtaa paikkojaan ottaakseen vastaan syöttöjä ennen kuin uuden erän alussa.
Syötön palautus. Syöttöä vastaanottavien pelaajien on palautettava syöttö vuorotellen kunkin pelin aikana.
Tasoitukset. Verkkopallossa järjestetään usein tasoituskilpailuja, joissa noudatetaan tasoituksen laskemisessa seuraavia määrityksiä:
a) Tasoituslyönti saadaan jokaisessa kuusi peliä käsittävässä ryhmässä aikaisimmin mahdollisissa parillisissa peleissä. Siis se, joka saa 1/6 tasoituksen, saa yhden tasoituslyönnin jokaisessa kuusi peliä käsittävän ryhmän toisessa pelissä; se, joka saa 2/6 tasoituksen, saa toisessa ja neljännessä ja se, joka saa 3/6 tasoituksen, saa toisessa, neljännessä ja kuudennessa pelissä tasoituslyönnin.
Kun parilliset pelit on käytetty, saadaan tasoituslyönti aikaisimmin mahdollisissa parittomissa peleissä; siis se, joka saa 4/6 tasoituksen, saa paitsi niitä lyöntejä, jotka 3/6 hänelle tuottaa, yhden lyönnin jokaisen kuusi peliä käsittävän ryhmän ensimmäisessä pelissä, ja se, joka saa 5/6 tasoituksen saa 3/6:n lisäksi yhden lyönnin ensimmäisessä ja kolmannessa.
Sääntö, jonka mukaan tasoituslyönnit saadaan, käy selville seuraavasta taulukosta:

1:nen peli
2:nen peli
3:s peli
4:s peli
5:s peli
6:s peli
1/6 15:stä
0
15
0
0
0
0
2/6 15:stä
0
15
0
15
0
0
3/6 15:stä
0
15
0
15
0
15
4/6 15:stä
15
15
0
15
0
15
5/6 15:stä
15
15
15
15
0
15

Esimerkki: Pelaaja, joka saa 4/6 15:stä, ei saa mitään 3:nnessa ja 5:nnessä pelissä, mutta hän saa 15 erän ensimmäisessä, toisessa, 4:nnessä ja 6:nnessa pelissä.
Kussakin seuraavassa 6 peliä käsittävässä ryhmässä tasoituslyönti annetaan samassa järjestyksessä.
Uudessa erässä sovelletaan taulukkoa alusta.
Voidaan myös antaa kaksi tai kolme tasoituslyöntiä saman taulukon mukaan.
b) Tasoituslyönti annetaan jokaisen kuusi peliä käsittävän ryhmän viimeiseksi mahdollisissa parittomissa peleissä; siis se, joka antaa 1/6, antaa yhden lyönnin jokaisessa 6 peliä käsittävän ryhmän 5:nnessä pelissä; se, joka antaa 2/6, antaa 5:nnessä ja 3:nnessa pelissä, ja se, joka antaa 3/6, antaa 5:nnessä, 3:nnessa ja ensimmäisessä pelissä.
Kun parittomat pelit on käytetty, annetaan lyönti viimeiseksi mahdollisissa parillisissa peleissä, siis se, joka antaa 4/6, antaa paitsi niitä lyöntejä, joita 3/6 merkitsee, yhden lyönnin jokaisessa 6 peliä käsittävän ryhmän 6:nnessa pelissä, ja se, joka antaa 5/6, antaa 3/6:n lisäksi yhden lyönnin 4:nnessä ja 6:nnessa pelissä.
Sääntö, jonka mukaan tasoituslyönnit annetaan, käy selville seuraavasta taulukosta:

1:nen peli
2:nen peli
3:s peli
4:s peli
5:s peli
6:s peli
1/6 15:stä
0
0
0
0
15
0
2/6 15:stä
0
0
15
0
15
0
3/6 15:stä
15
0
15
0
15
0
4/6 15:stä
15
0
15
0
15
15
5/6 15:stä
15
0
15
15
15
15

Esimerkki: Pelaajan, joka on velkaa 2/6 15:stä, tulee olla miinus 15:ssä 3:nnessa ja 5:nnessä pelissä ja nollassa ensimmäisessä, toisessa, neljännessä ja 6:nnessa pelissä.
Uudessa erässä sovelletaan taulukkoa alusta.
Tälläkin tavoin voidaan myös antaa kaksi tai kolme tasoituslyöntiä.
PELISÄÄNNÖT.
Kaksinpeli.
Kenttä on suorakaide, jonka pituus on 23.774 m ja leveys 8.23 m. Sen jakaa kahteen yhtä suureen osaan poikittainen verkko, jota kannattavan köyden tai metallilangan päät kulkevat kahden 1.067 m korkean paalun yli. Paalujen on oltava 0.914 m (= mailan pituus + leveys). Verkon korkeus keskeltä on 0.914 m(= mailan pituus + leveys). Kaikki välimatkat mitataan rajaviivojen ulkoreunasta. Kentän ympäri on rautalankaverkko, etteivät pallot pääse häviämään ympäristöön.
Pelaajien on seistävä omalla puolellaan verkkoa. Pelaaja, joka lyö ensiksi palloa, on syöttäjä, ja syötön vastaanottaja on vastalyöjä.
Syötön ja puolten valinta ratkaistaan arvonnalla. Jos arvonnan voittaja valitsee oikeuden olla syöttäjänä tai vastalyöjänä, saa toinen pelaajista valita kenttäpuolen tai päinvastoin.
Syöttäjän on seistävä välittömästi ennen syötön alkua molemmin jaloin takarajan takana keskimerkin ja sivurajan ajateltujen jatkeiden välissä. Hän saa heittää pallon ylös ilmaan mihin suuntaan tahansa lyödäkseen sitä mailallaan. Syöttö on suoritettu heti, kun maila koskettaa palloon. Syöttäjän on oltava syöttöhetkeen asti muuttamatta asentoaan kävelemällä tai hyppäämällä, säilytettävä kosketus kenttään (ainakin toisella jalalla) ja pidettävä molemmat jalkansa takarajan takana. Syötöt suoritetaan vuorotellen keskimerkin oikealta ja vasemmalta puolelta, alkaen oikealta puolelta. Syöttöpallon on mentävä välittömästi verkon yli vinosti vastapäätä olevan syöttökentän sisälle, jonka jälkeen vastalyöjä saa lyödä sen takaisin. Syöttäjällä on kaksi syöttömahdollisuutta. Jos ensimmäinen on ”väärä”, saa hän syöttää toisen pallon. Pallon osuessa verkkoon, mutta syötön ollessa muuten oikein, saa syötön uusia. Syöttöä ei saa suorittaa, ennen kuin syötön vastaanottaja on ilmoittanut olevansa valmis.
Syöttöjärjestys ja puolen vaihto. Jokaisen pelin jälkeen vaihtuu syöttäjä, ja puolta vaihdetaan jokaisen parittoman pelin jälkeen.
Pisteet. Syöttäjä saa pisteen, jos vastalyöjä tekee virheen. Vastalyöjä saa pisteen, jos syöttäjä syöttää kahdesti perätysten väärin tai tekee ns. jalkavirheen.
Pelivirheet: 1) Pallo ei mene verkon yli, 2) koskettaa maata ennen lyöntiä useammin kuin kerran, 3) pallo lyödään kentän ulkopuolelle, 4) toinen pelaaja lyö palloa useammin kuin kerran toisen sitä välillä lyömättä 5) pelaaja koskettaa pallon ollessa pelissä verkkoa mailallaan, kädellään, vartalollaan jne.., 6) pelaaja lyö palloa enne kuin se on tullut verkon yli omalle puolelle, 7)pallo koskettaa pelaajaan (paitsi mailaan).
Rajapallo. Rajalle mennyt pallo katsotaan pudonneen tämän rajan rajoittamalle kentälle.
Vastalyönti on pätevä:
1. Jos pallo koskettaa verkkoa, sen osaa tai tarkistajaa kulkien näiden yli ja osuu kentän sisäpuolelle.
2. Jos syötetty tai takaisin lyöty pallo osuttuaan maahan oikean kentän sisäpuolella kimpoaakin takaisin verkon yli, ja lyöntivuorossa oleva pelaaja lyödessään sitä kurottautuu verkon yli silti koskettamatta verkkoa tai sen osaa.
3. Jos pallo on lyöty takaisin paalun ulkopuolelta joko korkeammalta tai matalammalta kuin verkon korkeus ja se osuu maahan oikealle kentälle.
4. Jos pelaajan maila lyönnin jälkeen menee verkon yli edellyttäen, että pallo oli kulkenut verkon yli omalle puolelle, ennen kuin sitä oli lyöty, ja että vastalyönti oli muuten oikein suoritettu.
Pisteiden laskeminen. Pelaajan voittaessa ensimmäisen pallon on peli 15-0 hänen hyväkseen, hänen voittaessaan toisen pallon on peli 30-0, hänen voittaessaan kolmannen pallon on peli 40-0 ja voittaessaan neljännen pallon hän voittaa pelin. Jos molemmilla pelaajilla on kolme voittopalloa kummallakin ja peli on siis tasan 40, sanotaan syöttäjän tai vastalyöjän hyväksi tullutta seuraavaa voittopalloa ”eduksi”. Jos sama pelaaja voittaa vielä seuraavankin pallon , voittaa hän koko pelin, mutta jos taas toinen pelaajista saa pallon, on peli uudelleen ”tasan”. Näin jatketaan, kunnes jompikumpi pelaajista saa hyväkseen 2 perättäistä palloa ”tasapelin” jälkeen, jolloin peli on ratkennut hänen hyväkseen.
Pelaaja, joka ensiksi voittaa kuusi peliä, voittaa erän. Jos molemmat pelaajat ovat päässeet viiteen voittopeliin, on peli tasan, ja se ratkeaa vasta sen jälkeen, kun jommallakummalla pelaajalla on kahden pelin johto (pitkä erä).
Lyhyt erä. Jonkin sarjan otteluista voidaan määrätä, että ne ratkaistaan lyhyillä erillä, ts. ne voidaan voittaa tuloksella 6-5. Silloinkin, kun on määrätty niin meneteltäväksi, on ratkaiseva erä aina kuitenkin pitkä.
Ottelun voittaa pelaaja, joka ensiksi on voittanut joko 3 tai 2 erää (3:n tai 2:n voittoerän ottelu). Naisten pelissä käytetään aina kahden voittoerän ottelua.
Nelinpeli.
Kentän leveys on 10.973m. Muut mitat samat kuin kaksinpelikentässä.
Syöttöjärjestys. Se pari, jolla on oikeus syöttää ensimmäisessä pelissä, saa määrätä, kumpi heistä syöttää ensin. Sama oikeus on vastaparilla toisen pelin suhteen. Ensimmäisessä pelissä syöttäneen pelaajan pari syöttää kolmannessa pelissä, toisessa pelissä syöttäneen pelaajan pari taas neljännessä pelissä jne. samassa järjestyksessä. Syöttöjärjestystä ei saa muuttaa saman erän kuluessa, mutta kyllä seuraavan erän alussa. Samoin eivät syötön vastaanottajat saa vaihtaa paikkojaan ottaakseen vastaan syöttöjä ennen kuin uuden erän alussa.
Syötön palautus. Syöttöä vastaanottavien pelaajien on palautettava syöttö vuorotellen kunkin pelin aikana.
Tasoitukset. Verkkopallossa järjestetään usein tasoituskilpailuja, joissa noudatetaan tasoituksen laskemisessa seuraavia määrityksiä:
a) Tasoituslyönti saadaan jokaisessa kuusi peliä käsittävässä ryhmässä aikaisimmin mahdollisissa parillisissa peleissä. Siis se, joka saa 1/6 tasoituksen, saa yhden tasoituslyönnin jokaisessa kuusi peliä käsittävän ryhmän toisessa pelissä; se, joka saa 2/6 tasoituksen, saa toisessa ja neljännessä ja se, joka saa 3/6 tasoituksen, saa toisessa, neljännessä ja kuudennessa pelissä tasoituslyönnin.
Kun parilliset pelit on käytetty, saadaan tasoituslyönti aikaisimmin mahdollisissa parittomissa peleissä; siis se, joka saa 4/6 tasoituksen, saa paitsi niitä lyöntejä, jotka 3/6 hänelle tuottaa, yhden lyönnin jokaisen kuusi peliä käsittävän ryhmän ensimmäisessä pelissä, ja se, joka saa 5/6 tasoituksen saa 3/6:n lisäksi yhden lyönnin ensimmäisessä ja kolmannessa.
Sääntö, jonka mukaan tasoituslyönnit saadaan, käy selville seuraavasta taulukosta:

1:nen peli
2:nen peli
3:s peli
4:s peli
5:s peli
6:s peli
1/6 15:stä
0
15
0
0
0
0
2/6 15:stä
0
15
0
15
0
0
3/6 15:stä
0
15
0
15
0
15
4/6 15:stä
15
15
0
15
0
15
5/6 15:stä
15
15
15
15
0
15

Esimerkki: Pelaaja, joka saa 4/6 15:stä, ei saa mitään 3:nnessa ja 5:nnessä pelissä, mutta hän saa 15 erän ensimmäisessä, toisessa, 4:nnessä ja 6:nnessa pelissä.
Kussakin seuraavassa 6 peliä käsittävässä ryhmässä tasoituslyönti annetaan samassa järjestyksessä.
Uudessa erässä sovelletaan taulukkoa alusta.
Voidaan myös antaa kaksi tai kolme tasoituslyöntiä saman taulukon mukaan.
b) Tasoituslyönti annetaan jokaisen kuusi peliä käsittävän ryhmän viimeiseksi mahdollisissa parittomissa peleissä; siis se, joka antaa 1/6, antaa yhden lyönnin jokaisessa 6 peliä käsittävän ryhmän 5:nnessä pelissä; se, joka antaa 2/6, antaa 5:nnessä ja 3:nnessa pelissä, ja se, joka antaa 3/6, antaa 5:nnessä, 3:nnessa ja ensimmäisessä pelissä.
Kun parittomat pelit on käytetty, annetaan lyönti viimeiseksi mahdollisissa parillisissa peleissä, siis se, joka antaa 4/6, antaa paitsi niitä lyöntejä, joita 3/6 merkitsee, yhden lyönnin jokaisessa 6 peliä käsittävän ryhmän 6:nnessa pelissä, ja se, joka antaa 5/6, antaa 3/6:n lisäksi yhden lyönnin 4:nnessä ja 6:nnessa pelissä.
Sääntö, jonka mukaan tasoituslyönnit annetaan, käy selville seuraavasta taulukosta:

1:nen peli
2:nen peli
3:s peli
4:s peli
5:s peli
6:s peli
1/6 15:stä
0
0
0
0
15
0
2/6 15:stä
0
0
15
0
15
0
3/6 15:stä
15
0
15
0
15
0
4/6 15:stä
15
0
15
0
15
15
5/6 15:stä
15
0
15
15
15
15

Esimerkki: Pelaajan, joka on velkaa 2/6 15:stä, tulee olla miinus 15:ssä 3:nnessa ja 5:nnessä pelissä ja nollassa ensimmäisessä, toisessa, neljännessä ja 6:nnessa pelissä.
Uudessa erässä sovelletaan taulukkoa alusta.
Tälläkin tavoin voidaan myös antaa kaksi tai kolme tasoituslyöntiä.